Koetehtävä: Kristinuskon järisyttävät tapahtumat

Vapautuksen teologian synty 1970=>

Viimeisen sadan vuoden aikana on syntynyt vapautuksen teologia, joka sekä vaikuttaa ympäristöön että ottaa vaikutteita siitä. Eriteologioita syntyy kristinuskossa, koska kristinusko uskoo tasa-arvoisuuteen. Eri sorretut ryhmät siis kääntyvät kristinuskon puoleen, kun he haluavat parantaa asemaansa. Tämä samalla tuo eri näkökulmia, joiden avulla voi tulkita raamattua. Käytännössä tasa-arvoisuus lisääntyy vapautkusen teologian vaikutuksesta.

Kristinuskon erkaneminen juutalaisuudesta 40-48

Noin vuonna 40-48 kristinuskon erkaneminen juutalaisuudesta on kenties merkittävin kristinuskon historian tapahtuma. Erkaneminen tapahtui kokouksessa äänestyksen muodossa, jonka seurauksena ihmisten ei tarvinnut liittyä juutalaisiksi ennen kuin heistä tuli kristittyjä. Tällä erkanemisella on ollut vaikutuksia läpi historian ja nykyään se näkyy siten, että kristinusko on yhä "elossa" ja vielä valtauskonto. Kristinusko on samalla vaikuttanut merkittävästi eri maiden kulttuuriin.

Paavin valta asema katolilaisuudessa 400=>

Kun kristinuskosta tuli sallittu Rooman imperiumissa tarvitsi se eräänlaisen johtajan. Kyseinen johtajan asema kuului siis paaville. Vuosien kuluessa paavin valta  ja merkitys kasvoi. Nykyisin paavi on edelleen katolisen kirkon johtaja. Paavin rooli myös italialaisessa kulttuurissa on suuri. Aina kun uusi paaavi valitaan, kokoontuu suuri ryhmä ihmisiä ja mediaa seuraamaan, koska paavi on tullut valituksi. Vaikutukset näkyvät edelleen tänäkin päivänä.

Ristiriidat tieteen kanssa 1800

Eri tieteenalat alkoivat tekemään havaintoja ja keksintöjä, jotka olivat suoraan ristiriidassa kristinuskon kanssa. Kristityt tämän seurauksena saattoivat halveksua eri tieteenalan ihmisiä. Kristinuskolla oli vielä tuolloin paljon valtaa ja se saattoi tehdä tiedettä tutkivien elämästä hyvin vaikeaa. Kristinusko toimi tuolloin vielä jarruna tieteenkehityksellle, koska tutkijat ja tieteilijät pelkäsivät joutuvansa syrjityksi. Toisaalta vastavaikutuksena oli, että myöhemmin kristinuskon oli alettava sopeuttamaan erityisesti raamatun tarinoita uusien havointojen mukaiseksi. Nykyään onkin olemassa näkökulma, jossa katsotaan uskonnon ja tieteen elää sopusoinnussa ilman ristiriitaa.

Valtion ja kirkon väliset suhteet

Suomessa vallitsee niin sanottu kansankirkkojärjestelmä. Enemmistö suomalaisista kuuluu siis tiettyyn kirkkoon, joka Suomessa on evankelisluterilainen kirkko. Luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on tämän järjestelmän kautta taattu erityisasema. Kyseiset kirkot voivat esimerkiksi periä veroa kirkoonsa kuuluvilta.

Kaski muuta valtion ja kirkon välistä suhdetta kuvaavaa järjestelmää kutsutaan valtionkirkkojärjestelmäksi ja yhteistyösopimusmalliksi. Vatlionkirkkojärjestelmässä yksi tai useampi kirkko omaa erityisaseman valtiossa, joka on taattu perustuslaissa. Tämä tarkoittaa, että kyseisillä kirkoilla on vahvempi side valtion kanssa kuin esimerkiski kansankirkoilla. Tämä tarkoittaa, että valtio määrittelee kirkon oikseudellisen aseman.

Yhteistyösopimusmallissa kirkon ja valtion välinen suhde määritellään sopimuksen kautta. Sopimus voidaan sopia minkätahansa kirkon kanssa, mikä asettaa kyseiset kirkot samalle tasolle. Näillä kirkoilla ei ole siis yhtä vahvaa asemaa valtiossa kuin kansankirkoilla ja valtionkirkkojärjestelmän kirkoilla.

Kristinuskon vaiheet Venäjällä

Merkittäviä vaiheita kristinuskon kannalta Venäjällä:

1. Rooman ja Konstantinopolin kirkkojen jakautuminen. Syntyi ortodoksinen kirkko, jonka päätoimipaikaksi tuli Moskova 1500-luvun aikana.

2. 1700-luvulla Pietari Suuri lakkautti Moskovan patriarkaatin ja perusti Pyhän synodin. Seurauksena oli valtion vahva puuttuminen kirkon elämään ja sen päätöksiin.

3. Vuonna 1917 tapahtunut vallankumous Venäjällä palautti patriarkaatin Venäjälle.

4. Neuvostoliiton synnyttyä alkaneet uskonnolliset vainot. Neuvostoliitossa vallitsi uskonnon vastainen kommunistinen ideologia.

5. Vuonna 1991, Neuvostoliiton vallan päätyttyä, kristinusko alkoi saamaan takaisin oikeuksiaan. Taka-ajatuksena oli, että ortodoksinen kirkko saisi yhdistettyä kansalaisten näkemykset.

Kristinusko nykyään

Kristinusko nykyään leviää nopeasti ympäri maailmaa. Yllättävää tai ei niin yllättävää onkin, kuinka nopeasti kristinusko leviää euroopan ulkopuolella. Toisaalta kristinusko onkin kerennyt vaikuttamaan euroopassa jo pitkän aikaa, mitä se ei ole muissa maissa kerennyt tekemään. Kristinuskon nopeasta leviämisestä kertoo se, että kristittyjen määrä tulee kasvamaan vajaalla miljardilla seuraavan 30 vuoden aikana tilastojen ja arvioiden mukaan.

100 vuoden päästä tilanne on luultavasti kristinuskon kannalta vieläkin suotuisampi lukujen varjossa. Koska etenkin köyhissä maissa kristinusko leviää hyvin nopeasti, tulee syntymään tai lisäääntymään liikkeitä, joissa köyhien asemaa korostetaan. Koska kristinusko tulee myös ottamaan vaikutteita eri maiden kulttuureista kuten Afrikan heimoista, tulee hengellinen puoli saamaan ainakin Aasiassa ja Afrikassa lisää korostusta. Uskon kuitenkin kristinuskon leviämisen taustalla lisääntyvän etenkin oman henkilökohtaisen uskon tunnustaminen. Eli yhä useampi tulee varmaankin vaatimaan harrasta kristinuskoon uskomista.

Uudistusliikkeet

Feministi teologia: Kristinuskon suuntaus, jossa keskitytään raamatun naishenkilöiden tutkimiseen ja pohditaan uskoa naisten näkökulmasta.



Mustateologia: Usko, jossa musta ihoisten ihmisten oikeudet tuodaan esille. Mustateologiassa uskotaan Jumalan olevan musta eli Jumala siis tuntee mustan miehen kärsimyksen. Teologia on syntynyt Yhdysvalloissa.



Dalit-teologia: Syntynyt intiassa kasti järjestelmän takia. Haluna on ollut vastustaa kastittomien syrjintää ja parantaa heidän elinasemaa.

Vapautuksen teologia: Syntynyt kirjaimellisesta raamatun tulkinnasta köyhyyttä koskien. Köyhien asemaa tulisi siis raamatun mukaan parantaa. Tällä hetkellä esiintyy vahvasti Latinalaisessa-Amerikassa.

Meemejä uskonnosta

Reformaatio

Reformaatio eli uskonpuhdistus on tapahtunut historiamme aikana lukuisia kertoja. Reformaatio itsessään tapahtuu myös monilla eri tavoin: kaupunkireformaatio, kirjareformaatio ja ruhtinasreformaatio.

Kaupunkireformaatio on käsitteeltään hyvin yksiselitteinen. Uskonpuhdistus sanan merkityksen mukaan tapahtuu kaupungissa. Nimenomaisesti kaupungissa sen takia, että tieto levisi kaupungeissa nopeasti, joka antoi lisää tuulta reformaatiolle.



Kirjareformaatio kuvastaa uskonpuhdistuksen leviämistä opetuksen, saarnauksen ja kirjojen kautta. Kyse on siis hyvin opillisesta uskonpuhdistuksen leviämisestä.



Ruhtinasreformaatiota tapahtui silloin kun uskonpuhdistus ei saanut vaikutusvaltaisia uksonnollisia henkilöitä puolelleen. Tällöin piti uskonpuhdistajien turvautua maallisiin hallitsioihin. Kyseessä oli ruhtinaille ennemminkin uuden maan tai kirkon omaisuuden saanti kuin varsinainen uskon vakaumus.



Kuvat:
http://paradiseintheworld.com/toledo-spain/
http://www.latintimes.com/1500-year-old-bible-discovered-turkey-indicates-jesus-christ-was-not-crucified-171471
https://en.wikipedia.org/wiki/Monarchy_of_the_Netherlands

Eri kirkkojen kasteiden väliset erot

Kaste

Ortodoksisessa, lutherilaisessa ja katolilaisessa kirkossa on kaikilla kirkkoonliittymisen ehtona kaste. Kaste on siis virallinen riitii, jolla kirkkoihin liitytään. Eroja kuitenkin näiden kolmen kirkon välillä löytyy.


Katolilainen kaste

Ortodoksisessa kirkossa kaste tilaisuudessa ei tapahdu virallista nimen antoa vaan nimi on jo annettu. Sama koskee myös katolilaista kastetta. Katolilaisen kirkon pappi kysyy lapsen nimeä, jolla pappi sitten vastaaasti puhuttelee lasta. Lutherilaisessa kasteessa tilanne on vastaava.


Luterilainen kaste

Merkityserot kasteilla ovat seuraavat: ortodoksisessa kirkossa kaste symboloi vanhalle elämälle kuolemista ja uuden elämän aloittamista. Lutherilaisessa kirkossa kaste merkitsee sitä, että Jumala antaa ihmiselle jotain miä vain Hän voi antaa: uskon, armon ja siunauksen. Katollisessa kirkossa kaste symboloi kirkkoon liittymistä ja Jumalaan liittymistä. Katollisessa kirkossa on myös katolilaisten vanhempien velvollisuus kastaa lapsensa nimenomaan katolilaisessa kirkossa. Ortodoksisessa ja lutherilaisessa kirkossa ei vastaavaa velvollisuutta ole.

Ortodoksisessa kirkossa on merkittävä ero muihin kahteen aikaisemmin mainittuun kirkkon se, että kaste tilaisuudessa tapahtuu niin sanottu voitelu, jossa kastettu voidellaan öljyllä. Eri kehon osien voitelu kuvaa eri hengellistä tapahtumaa. Kaste tilaisuuden jälkeen tapahtuu sitten varsinainen mirha voitelu.


Mirhavoitelu

Lähteet:
http://www.katolinen.net/kaste.html
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/884A722A85BFF899C2256FEA003B7DE8?OpenDocument&lang=FI
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/sakramentit/kaste.htm
Kuvat:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Mirhavoitelu
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/884A722A85BFF899C2256FEA003B7DE8?OpenDocument&lang=FI
http://merilikeltanenuskonto.blogspot.fi/2016/03/eri-kirkkojen-sakramenttien-vertailu.html

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen oli italialainen dominikaaniveli, jonka pohdinnoista ja ajatteluista tuli katolisen kirkon virallinen filosofia, jota kutsutaan tomismiksi. Jos Tuomas Akvinolaista pitäsisi verrata väriin, olisi hän sekä musta että valkoinen. Nimittäin Akvinolaisen ajattelussa Jumalan olemassaolon todistaminen oli tärkeää. Eli asiat ovat mitä ovat ja välimuotoja ei ole. Eli Jumala joko on tai ei ole, ja jos Jumala on olemassa, on siitä oltava todisteita.

Kun Tuomas Akvinolaista vertaa eläimeen olisi hän yksinkertaisesti pöllö. Pöllöjen voidaan sanoa kuvaavan viisautta. Tuomas Akvinolaisen on oltava ainakin viisas pohtimaan asioista, jos hänen ajatuksistaan tuli virallinen katolisesn kirkon filosofia. Pöllöt, kun eräät toiset linnut omaavat kyvyn katsoa ja havaita tarkasti ympärillä tapahtuvia asioista.  Ja filosofin on osattava havaita maailma.

Jos Tuomas Akvinolainen ja hänen aattensa olisivat urheilulaji, olisi kyseinen urheilulaji maratoni. Nimittäin tomisimi, joka on hänen ajatuksiinsa perustuvafilosofia, on edelleen kirkon virallinen ajattelumalli, päivitetyssä muodossa tietenkin. Hänen ajatuksillaan on maratinin lailla pitkäkestoisuutta.

Franciscus Assisilainen - paavi Franciscus

Kun kahta Franciscusta lähtee vertailemaan, enissmäisenä lähtökohtana on heidän ulkonäkönsä. Assisialisesta ei kuvia löydy vaan vain maalauksia. Maalauksissa Assisialaisella on yllään munkkiluostarin kaapu ja yleensä hän on vanhan miehen muodossa. Eli varsin lähellä paavi Franciscusta.

Lähtökodiltaan ja juuriltaan molemmilla on italiaalaiset juuret. lähtökodat ovat kuitenkin erilaiset. Assisialaisella oli vain hänen vanhempansa, ja paavilla oli paljon perheen jäseniä. Assisialainen oli myös hyvin pärjäävästä perheestä.

Molemmat ovat ajatusmaailmaltaan uskollisia uskolleen. Heidän toimensa ovat myös hyvin samanlaiset. Kun Assisialainen oli valmis käyttämään isänsä rahoja ihmisten auttamiseen, piti hän itseään silti osana kyseistä kansaa samalla tavalla kuin paavi Franciscuksen toimet vistivät, että hän pyrkii lähessymään kansaa korkeasta kirkon asemasta huolimatta.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen

Paavi Franciscus

Paavi Franciscus ei ole tavanomainen paavi. Vasta vähän aikaa paavina ollut Franciscus on tehtynyt huomiota kerääviää tekoja. Nämä teot ovat joko hauskoja tai tärkeitä tai molempia.

Hauskana tekona voidaan pitää paavin poseeramista twitter selfeissä. Vaikka selfie on huolimaton ja hauska, on taustalla paavin roolin ajankohtaistuminen. Tämä paavin modernisoituminen antaa kuvan katolisesta kirkosta, joka on valmis seuraamaan nykyaijan ilmiöitä ja pysyä ajankohtaisena.

Tärkeänä tekona voidaan pitää paavimobiilin poistamista. Teko on yksinkertainen. Se tekee paavista havoittumaisemma mutta myös helpommin lähestyttävän.

Kiinnostavaa on paavin humoristinen sävy. Huumori on hyvä tapa lähestyä nykyajan ihmisiä. Haittana on, että jos on liian huumorisävytteinen, ihmiset eivät ota kyseistä henkilöä tosissaan. Varsinkin paavin rooli katolisessa kirkossa on tärkeä. Paavi ei siis saa antaa huumorin pilata katolisen kirkon asemaa ja mielipiteitä huumorillaan.

Paavi Franciscus on myös kohahduttanut ihmisiä mielipiteillään. Yksi mielipide on, että valtioiden tulisi jakaa tuloja ja rikkauksia tasaisemmin ihmisille. Tietenkään paavi ei tarkoita, että kaikki tulot ja rikkaudet tulisi jakaa. Hänen mielestään kaikkilla tulisi vain olla mahdollisuus saada oma asunto, hyvät elinolot ja työpaikka.

Paavi Franciscuksen toimet ovat melko poikkeuksellisia. Tekojen tarkoitusperää on vaikea arvata. Kyseessä voi vain olla, että paavi Franciscus on kyseisenlainen persoona. Ja oli paavin teot ja toimet  minkälaisia tahansa, ei edes hänkään yksinään pysty muuttamaan katolista kirkkoa mullistavasti, halusi hän sitä tai ei.

Lähde: http://nyt.fi/a1305893969503

Aikaisempi uskonnollinen kokemus lukiossa

14.4
1.

a. En ole opiskellut uskontoa lukiossa.
b. En ole.
c. En ole kuullut varsinaisia kristinuskoon liittyviä uutisia. Yksi mieleenpainuva on jatkuvasti toistuva erkaneminen kirkosta. Toinen uskontoon liittyvä uutinen on radikaalisten isalmin uskoisten terori toimet.
d. En ole varma blogin pitämisestä. Olen kuitenkin valmis kokeilemaan blogin pitämistä.
e. Väestön kasvu odotettavissa. Odottamatonta oli uskovaisten määrän kasvaminen.

Kristinuskon leviäminen

15.4


Edellytykset kristinuskon leviämiselle ovat suurinpiirtein samat kuin esimerkiksi Rooman valtakunnan aikaan. Rooman valtakunta oli yhtenäinen, joka nykyaikana on laajentunut koskemaan melkein koko maailmaa. Tätä maailman yhtenäistymistä kutsumme globaalistumiseksi.

Kristinuskon leviämistä maailmalle auttoivat hyvät tieverkostot ja merenkulku. Nykyään matkustaminen on muutunut vain helpommaksi ja nopeammaksi. Tämä ja globaalisoituminen yhdistävät maailman eripuolilla asuvia kristillisiä.

Yksi kristinuskon vahvuuksista on se, että sitä harjoitettaan lukuisilla erikielillä. Tällöin kukatahansa voi ruveta kristityksi ja oppia ymmärtämään kristinuskon opetuksia.

Kristinusko eroaa merkittävästi muista uskonnoista sen joustavuudella, sopeutumiskyvyllä ja sen sanomalla. Hyvä esimerkki kristinuskon sopeutumiskyvystä on homoliittojen salliminen tietyillä alueila maailmassa. Samalla kristinusko pyrkii parantamaan kaikkien ihmisten asemaa maailmassa tasapuolisesti. Kristinuskon kirkot tarjoavat myös apua sitä tarvisteville ja opettavat arvoja, joita nykymaaimassa arvostetaan.

Kristinuskonnolliset vainot

Nykyyän kuten myös ennenkin kristinuskonnollisia kuten muita uskovaisia yhä vainotaan. Esimekiksi Rooman Valtakunnan aikaan kristityt joutuivat vainojen kohteeksi. Suurin syy oli, että kristityt ovat monoteistisia eli he yskovat vain yhteen jumalaan. Rooman valtankunnan aikaan kuitenkin piti palvoa keisaria jumalana. Koska kristity kieltäytyivät, kidutettiin heitä kunnes he hyväksyivät keisarin tai roomalaiset jumalat omiksi jumalikseen tai kunnes he kuolivat.

Nykyyään kristittyjä ja muita uskovaisia yhä vainotaan eri maissa. Kristityt ovat enemmistö vainojen kohdistuneista. Vainot tapahtuvat pääsääntöisesti Islamistisissa maissa, joissa on jo alkujaan epävakaat olot. Useat kristityt ovat joutuneetkin pakenemaan kotimaastaan uskonsa vuoksi. Kun Rooman valtakunnan aikaan vainotut menivät "maanalle" harjoittamaan uskoaan, nykyään ihmiset pakenevat maihin, joissa ollaan suvaitsevampia uskonsa harjoittamiseen. Kuitenkin suvaitsevissakin maissa katsotaan tiettyjä uskovaisia pahalla. Tämä yleisesti johtuu uskontojen menneisyydessä tapahtuneista asioista kuten esim. terrori-iskuista.

Lähteet:
http://www.valomerkki.fi/uutiset/maailman-vainotuin-uskonto-kristinusko
Sanomapro Silta2