Eri kirkkojen kasteiden väliset erot

Kaste

Ortodoksisessa, lutherilaisessa ja katolilaisessa kirkossa on kaikilla kirkkoonliittymisen ehtona kaste. Kaste on siis virallinen riitii, jolla kirkkoihin liitytään. Eroja kuitenkin näiden kolmen kirkon välillä löytyy.


Katolilainen kaste

Ortodoksisessa kirkossa kaste tilaisuudessa ei tapahdu virallista nimen antoa vaan nimi on jo annettu. Sama koskee myös katolilaista kastetta. Katolilaisen kirkon pappi kysyy lapsen nimeä, jolla pappi sitten vastaaasti puhuttelee lasta. Lutherilaisessa kasteessa tilanne on vastaava.


Luterilainen kaste

Merkityserot kasteilla ovat seuraavat: ortodoksisessa kirkossa kaste symboloi vanhalle elämälle kuolemista ja uuden elämän aloittamista. Lutherilaisessa kirkossa kaste merkitsee sitä, että Jumala antaa ihmiselle jotain miä vain Hän voi antaa: uskon, armon ja siunauksen. Katollisessa kirkossa kaste symboloi kirkkoon liittymistä ja Jumalaan liittymistä. Katollisessa kirkossa on myös katolilaisten vanhempien velvollisuus kastaa lapsensa nimenomaan katolilaisessa kirkossa. Ortodoksisessa ja lutherilaisessa kirkossa ei vastaavaa velvollisuutta ole.

Ortodoksisessa kirkossa on merkittävä ero muihin kahteen aikaisemmin mainittuun kirkkon se, että kaste tilaisuudessa tapahtuu niin sanottu voitelu, jossa kastettu voidellaan öljyllä. Eri kehon osien voitelu kuvaa eri hengellistä tapahtumaa. Kaste tilaisuuden jälkeen tapahtuu sitten varsinainen mirha voitelu.


Mirhavoitelu

Lähteet:
http://www.katolinen.net/kaste.html
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/884A722A85BFF899C2256FEA003B7DE8?OpenDocument&lang=FI
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/sakramentit/kaste.htm
Kuvat:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Mirhavoitelu
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/884A722A85BFF899C2256FEA003B7DE8?OpenDocument&lang=FI
http://merilikeltanenuskonto.blogspot.fi/2016/03/eri-kirkkojen-sakramenttien-vertailu.html

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen oli italialainen dominikaaniveli, jonka pohdinnoista ja ajatteluista tuli katolisen kirkon virallinen filosofia, jota kutsutaan tomismiksi. Jos Tuomas Akvinolaista pitäsisi verrata väriin, olisi hän sekä musta että valkoinen. Nimittäin Akvinolaisen ajattelussa Jumalan olemassaolon todistaminen oli tärkeää. Eli asiat ovat mitä ovat ja välimuotoja ei ole. Eli Jumala joko on tai ei ole, ja jos Jumala on olemassa, on siitä oltava todisteita.

Kun Tuomas Akvinolaista vertaa eläimeen olisi hän yksinkertaisesti pöllö. Pöllöjen voidaan sanoa kuvaavan viisautta. Tuomas Akvinolaisen on oltava ainakin viisas pohtimaan asioista, jos hänen ajatuksistaan tuli virallinen katolisesn kirkon filosofia. Pöllöt, kun eräät toiset linnut omaavat kyvyn katsoa ja havaita tarkasti ympärillä tapahtuvia asioista.  Ja filosofin on osattava havaita maailma.

Jos Tuomas Akvinolainen ja hänen aattensa olisivat urheilulaji, olisi kyseinen urheilulaji maratoni. Nimittäin tomisimi, joka on hänen ajatuksiinsa perustuvafilosofia, on edelleen kirkon virallinen ajattelumalli, päivitetyssä muodossa tietenkin. Hänen ajatuksillaan on maratinin lailla pitkäkestoisuutta.

Franciscus Assisilainen - paavi Franciscus

Kun kahta Franciscusta lähtee vertailemaan, enissmäisenä lähtökohtana on heidän ulkonäkönsä. Assisialisesta ei kuvia löydy vaan vain maalauksia. Maalauksissa Assisialaisella on yllään munkkiluostarin kaapu ja yleensä hän on vanhan miehen muodossa. Eli varsin lähellä paavi Franciscusta.

Lähtökodiltaan ja juuriltaan molemmilla on italiaalaiset juuret. lähtökodat ovat kuitenkin erilaiset. Assisialaisella oli vain hänen vanhempansa, ja paavilla oli paljon perheen jäseniä. Assisialainen oli myös hyvin pärjäävästä perheestä.

Molemmat ovat ajatusmaailmaltaan uskollisia uskolleen. Heidän toimensa ovat myös hyvin samanlaiset. Kun Assisialainen oli valmis käyttämään isänsä rahoja ihmisten auttamiseen, piti hän itseään silti osana kyseistä kansaa samalla tavalla kuin paavi Franciscuksen toimet vistivät, että hän pyrkii lähessymään kansaa korkeasta kirkon asemasta huolimatta.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen

Paavi Franciscus

Paavi Franciscus ei ole tavanomainen paavi. Vasta vähän aikaa paavina ollut Franciscus on tehtynyt huomiota kerääviää tekoja. Nämä teot ovat joko hauskoja tai tärkeitä tai molempia.

Hauskana tekona voidaan pitää paavin poseeramista twitter selfeissä. Vaikka selfie on huolimaton ja hauska, on taustalla paavin roolin ajankohtaistuminen. Tämä paavin modernisoituminen antaa kuvan katolisesta kirkosta, joka on valmis seuraamaan nykyaijan ilmiöitä ja pysyä ajankohtaisena.

Tärkeänä tekona voidaan pitää paavimobiilin poistamista. Teko on yksinkertainen. Se tekee paavista havoittumaisemma mutta myös helpommin lähestyttävän.

Kiinnostavaa on paavin humoristinen sävy. Huumori on hyvä tapa lähestyä nykyajan ihmisiä. Haittana on, että jos on liian huumorisävytteinen, ihmiset eivät ota kyseistä henkilöä tosissaan. Varsinkin paavin rooli katolisessa kirkossa on tärkeä. Paavi ei siis saa antaa huumorin pilata katolisen kirkon asemaa ja mielipiteitä huumorillaan.

Paavi Franciscus on myös kohahduttanut ihmisiä mielipiteillään. Yksi mielipide on, että valtioiden tulisi jakaa tuloja ja rikkauksia tasaisemmin ihmisille. Tietenkään paavi ei tarkoita, että kaikki tulot ja rikkaudet tulisi jakaa. Hänen mielestään kaikkilla tulisi vain olla mahdollisuus saada oma asunto, hyvät elinolot ja työpaikka.

Paavi Franciscuksen toimet ovat melko poikkeuksellisia. Tekojen tarkoitusperää on vaikea arvata. Kyseessä voi vain olla, että paavi Franciscus on kyseisenlainen persoona. Ja oli paavin teot ja toimet  minkälaisia tahansa, ei edes hänkään yksinään pysty muuttamaan katolista kirkkoa mullistavasti, halusi hän sitä tai ei.

Lähde: http://nyt.fi/a1305893969503

Aikaisempi uskonnollinen kokemus lukiossa

14.4
1.

a. En ole opiskellut uskontoa lukiossa.
b. En ole.
c. En ole kuullut varsinaisia kristinuskoon liittyviä uutisia. Yksi mieleenpainuva on jatkuvasti toistuva erkaneminen kirkosta. Toinen uskontoon liittyvä uutinen on radikaalisten isalmin uskoisten terori toimet.
d. En ole varma blogin pitämisestä. Olen kuitenkin valmis kokeilemaan blogin pitämistä.
e. Väestön kasvu odotettavissa. Odottamatonta oli uskovaisten määrän kasvaminen.

Kristinuskon leviäminen

15.4


Edellytykset kristinuskon leviämiselle ovat suurinpiirtein samat kuin esimerkiksi Rooman valtakunnan aikaan. Rooman valtakunta oli yhtenäinen, joka nykyaikana on laajentunut koskemaan melkein koko maailmaa. Tätä maailman yhtenäistymistä kutsumme globaalistumiseksi.

Kristinuskon leviämistä maailmalle auttoivat hyvät tieverkostot ja merenkulku. Nykyään matkustaminen on muutunut vain helpommaksi ja nopeammaksi. Tämä ja globaalisoituminen yhdistävät maailman eripuolilla asuvia kristillisiä.

Yksi kristinuskon vahvuuksista on se, että sitä harjoitettaan lukuisilla erikielillä. Tällöin kukatahansa voi ruveta kristityksi ja oppia ymmärtämään kristinuskon opetuksia.

Kristinusko eroaa merkittävästi muista uskonnoista sen joustavuudella, sopeutumiskyvyllä ja sen sanomalla. Hyvä esimerkki kristinuskon sopeutumiskyvystä on homoliittojen salliminen tietyillä alueila maailmassa. Samalla kristinusko pyrkii parantamaan kaikkien ihmisten asemaa maailmassa tasapuolisesti. Kristinuskon kirkot tarjoavat myös apua sitä tarvisteville ja opettavat arvoja, joita nykymaaimassa arvostetaan.

Kristinuskonnolliset vainot

Nykyyän kuten myös ennenkin kristinuskonnollisia kuten muita uskovaisia yhä vainotaan. Esimekiksi Rooman Valtakunnan aikaan kristityt joutuivat vainojen kohteeksi. Suurin syy oli, että kristityt ovat monoteistisia eli he yskovat vain yhteen jumalaan. Rooman valtankunnan aikaan kuitenkin piti palvoa keisaria jumalana. Koska kristity kieltäytyivät, kidutettiin heitä kunnes he hyväksyivät keisarin tai roomalaiset jumalat omiksi jumalikseen tai kunnes he kuolivat.

Nykyyään kristittyjä ja muita uskovaisia yhä vainotaan eri maissa. Kristityt ovat enemmistö vainojen kohdistuneista. Vainot tapahtuvat pääsääntöisesti Islamistisissa maissa, joissa on jo alkujaan epävakaat olot. Useat kristityt ovat joutuneetkin pakenemaan kotimaastaan uskonsa vuoksi. Kun Rooman valtakunnan aikaan vainotut menivät "maanalle" harjoittamaan uskoaan, nykyään ihmiset pakenevat maihin, joissa ollaan suvaitsevampia uskonsa harjoittamiseen. Kuitenkin suvaitsevissakin maissa katsotaan tiettyjä uskovaisia pahalla. Tämä yleisesti johtuu uskontojen menneisyydessä tapahtuneista asioista kuten esim. terrori-iskuista.

Lähteet:
http://www.valomerkki.fi/uutiset/maailman-vainotuin-uskonto-kristinusko
Sanomapro Silta2